Miten pääsen töihin radioon?

Kiinnostaako työ radiossa? Oletko aina haaveillut radiojuontajan tai -toimittajan työstä, mutta et ole tiennyt, miten sellaiseksi voisi päästä? Mitä kaikkea toimittaja oikeastaan tekee?

Radiotoimittajan työ on muutakin kuin ohjelman juontamista tai uutistenlukua. Toimittajan työhön kuuluu myös varsinaisen ohjelman suunnittelu ja erilaisen taustatyön tekeminen, kuten asiaan perehtyminen itsenäisesti tutkimalla sekä haastattelujen tekeminen. Radiojuontaja ei siis istu valmiiseen pöytään mikrofonin ääreen, vaan häneltä odotetaan paljon muutakin. Suunnittelun ja taustatyön luonne ja määrä riippuvat paljon siitä, millaista ohjelmaa ollaan tekemässä ja mille kanavalle. Esimerkiksi urheilulähetyksen tekeminen edellyttää paitsi urheilulajin myös urheilijoiden ja heidän taustansa tuntemista, samoin on myös tunnettava itse urheilutapahtuma ja sen järjestäjät. Kevyemmän aamuohjelman tekoa varten taas on pysyttävä kärryillä ajankohtaisista tapahtumista ja ihmisistä laaja-alaisesti Suomessa ja ulkomailla. Toimittajalla onkin oltava hyvä yleissivistys ja tiedonhankintataidot.

Itse työ on myös paljolti erilaisten ihmisten kanssa työskentelyä. Ohjelman teko on yhteistyötä kokonaisen tiimin kanssa. Toimittajan lisäksi tiimiin voi kuulua tekniikasta vastaavia tekijöitä, samoin taustatyötä voi olla tekemässä useita toimittajia. Toimittajan on siis oltava yhteistyökykyinen ja elementissään sosiaalisissa tilanteissa. Niin sanotut nopeat hoksottimet ovat avuksi, kun vaikkapa urheilukisoissa on päästävä liikkeelle ja keksittävä keinot haastattelujen saamiseksi, jos mielenkiintoinen haastateltava on lähietäisyydellä.

Toimittajalta edellytetään jonkin verran myös erilaisten teknologioiden hallintaa. Vaikka studiossa toimittajan apuna voi olla kokonainen tiimi eri alan asiantuntijoita, joutuu toimittaja todennäköisesti tositoimiin myös yksin tien päällä ollessaan. Toimittajan on siis tiedettävä vähintään, miten haastattelut nauhoitetaan, kuvattaessa on ymmärrettävä paitsi kameran myös mikrofonin toiminta ja varmistettava oikea valaistus. Internet-aikana haastatteluja voidaan tehdä myös erilaisten videoneuvotteluvälineiden ja internetin palveluiden kautta, joten näidenkin tuntemus on hyvästä. Lisäksi pitää olla ainakin perustiedot haastattelunauhojen käsittelystä ja leikkaamisesta valmista ohjelmaa varten.

Radiotoimittajaksi haluavan kannattaa opiskella esimerkiksi viestintää, journalistiikkaa ja media-alaa. Kouluttautua voi monella eri tasolla, koulutusohjelmia on niin toisen asteen oppilaitoksissa kuin yliopistoissakin, myös kansanopistoissa on tarjolla erilaisia koulutuskokonaisuuksia alasta kiinnostuneille.Toisen asteen oppilaitoksissa on mahdollista suorittaa media-assistentin ja ammattikorkeakouluissa medianomin tutkinto, yliopistoissa nimikkeenä voi olla esimerkiksi filosofian tai yhteiskuntatieteiden maisteri. Opintopolkua valitessa kannattaa kiinnittää huomiota eri oppilaitosten erilaisiin painotuksiin koulutusohjelmissa. Esimerkiksi nimenomaan radioalaan voi erikoistua opistotasolla. Pääkaupunkiseudulla tunnetuin radioalan opinahjo lienee Laajasalon opisto, jossa media-alaa voi opiskella laajasti ja käytännönläheisesti. Opisto tarjoaa hyvän pohjan alan jatko-opinnoille tai täydentää jo alalla työskentelevien osaamista.

Media-alan opintoihin kuuluu usein harjoittelua, ja harjoittelupaikka on usein myös hyvä väylä pysyvämpään työskentelyyn alalla. Mediatalot suhtautuvat yleensä positiivisesti harjoittelijoihin ja monet radioalan ammattilaiset kertovat jääneensä taloon juuri harjoitteluvaiheen kautta. Usein radiokanavat ilmoittavat harjoittelupaikoistaan nettisivuillaan, mutta lähestyä kannattaa toki muulloinkin esimerkiksi kanavan henkilöstöasioista vastaavia työntekijöitä.

Harjoittelu on tilaisuus näyttää omaa osaamistaan ja aktiivisuuttaan sekä kokeilla soveltuvuuttaan alalle. Saadakseen mahdollisimman paljon irti harjoitteluajastaan kannattaa harjoittelijan tarttua ennakkoluulottomasti erilaisiin tarjolla oleviin tehtäviin radiokanavalla. Näin harjoittelija saa hyvän ja monipuolisen kuvan radion toiminnasta ja löytää itseään eniten kiinnostavia tehtäviä, ja samalla antaa työnantajalle itsestään aktiivisen ja innokkaan kuvan. Samoin myös työnantaja näkee, mihin tehtäviin harjoittelija parhaiten soveltuu. Radioalallakin osaaminen karttuu parhaiten tekemällä, ja alalle haluavan paras valttikortti onkin aidon kiinnostuksen lisäksi innokas ja työtäpelkäämätön asenne.

Alalle voi luonnollisesti päästä myös soveltuvan työkokemuksen kautta ilman alan opintoja tai opiskella näyttötutkinto työn ohella. Tällöin voi olla hyvä ajatus esimerkiksi lähestyä myös ohjelmatoimistoja ja hakeutua erilaisiin tapahtumiin juontajaksi, ja kerätä sitä kautta erilaista kokemusta.