Rahaa radiosoitosta

Radio voi ylpeillä aivan omilla lukemillaan suomalaisten tavoittavuudessa, sillä päivittäin radiota kuuntelee jopa kolme neljäsosaa kaikista suomalaisista! Suosituin radio on Yle Radio Suomi, mutta myös kaupallisella puolella riittää kuulijoita: Radio Nova ja Radio Suomipop voivat molemmat ylpeillä yli 1,2 miljoonalla viikottaisella kuulijalla. Mikä televisio-ohjelma voi vastata näihin lukemiin?

Radion soittolistoille pääsy onkin ymmärrettävästi muusikolle unelmien täyttymys. Oman musiikin soittaminen valtakunnallisessa radiossa on monella tavalla palkitsevaa. Omassa muusikonkammiossa ja studiossa vietettyjen tuntien jälkeen musiikki on nyt todella koko Suomen kuultavana Hangosta Petsamoon.

Paitsi että oma musiikki on nyt saanut laajimman mahdollisen yleisön, on soittolistoille pääsy luonnollisesti artistille myös taloudellisesti merkittävää. Tiheä radiosoitto voi tuoda artistille vuoden päätteeksi mukavan tilipussin erilaisina toistokorvauksina. Tarkkaa summaa on mahdoton sanoa, koska korvausten määrä riippuu monesta asiasta, esimerkiksi radiokanavasta ja sen liikevaihdosta, kellonajasta, jolloin kappale on esitetty, ja tietysti myös kappaleen tekijätiimin koosta, sillä korvaus jaetaan tekijöiden kesken. Yksittäisen artistin on siis melko vaikea päästä kovin suuriin toistokorvaussummiin ilman todellista huippuhittiä, mutta radiosoitolla on myös epäsuoria vaikutuksia artistin tulotasoon.

Kuuluvuus radiossa nimittäin lisää luonnollisesti myös suuren yleisön kiinnostusta, mikä taas näkyy levy- ja keikkamyynnin kasvuna. Lisääntynyt suosio voidaan myös ainakin hetkellisesti siirtää keikkapalkkioihin, ja näin ahkera keikkailu näkyy sekin positiivisena virtana tilipussissa. On kuitenkin ihan hyvä huomata, että lööpit yksittäisten bändien “miljoonajuhannuksista” ovat usein aika harhaanjohtavia, sillä keikkailun kulut voivat olla yllättävänkin suuret. Ohjelmatoimisto ottaa osansa, tarvitaan tekniikkaa ja varsinaisten bändin jäsenten lisäksi myös muuta henkilökuntaa, matkat ja majoitukset vievät osansa ja syödäkin pitää. Yksittäiselle muusikolle ei siis koko keikkapalkkiosta välttämättä jää kovin suurta osuutta.

Radiosoitto lisää myös muun median kiinnostusta. Kasvot alkavat näkyä lehtien palstoilla, toisissa artisti esiintyy ilmaiseksi, isommista jutuista voidaan maksaa haastattelupalkkiota. Suosittua artistia voidaan kosiskella myös television puolelle ainakin vierailevaksi tähdeksi joko esiintymään tai haastateltavaksi, mutta myös vakituisemmin isompaan produktioon.

Suositunkin muusikon ansiot koostuvat siis pienistä puroista, ja pitämällä monta rautaa tulessa samanaikaisesti myös tulot kasvavat. “Päätyönsä” lisäksi muusikon pitääkin nykyisin olla melkoinen mediataituri, ja ymmärtää teoriassa ja käytännössä, miten media toimii ja miten mediassa toimitaan.

Miten radion soittolistalle sitten voi päästä? Suositulla bändillä tai artistilla on toki etua aiemmasta tunnettuudestaan, mutta uusiakin artisteja nostetaan jatkuvasti soittolistoille. Radiokanavien musiikkivalinnoista vastaavat mediatalot käyttävät paljon aikaa ja rahaa selvittääkseen, millaista musiikkia suomalaiset haluavat kuulla. Valintojen pohjalla voi olla muun muassa erilaisia kuuntelijatutkimuksia, joissa erilaisille kohderyhmille soitetaan pätkiä kappaleista, ja tutkimukseen osallistuvia pyydetään kertomaan mielipiteensä kuulemastaan. Tutkimusten tuloksia analysoidaan, yhdistellään ja tulkitaan, ja tuloksena on eri radiokanavien profiiliin sopivia soittolistoja. Ennestään tuttujen yhtyeiden musiikki todennäköisesti saa enemmän “puoltoääniä” näissä tutkimuksissa, mutta ammattitaitoinen mediatalo esittelee kuuntelijapaneeleilleen ja myös lopulta kuulijoilleen myös uusia tulokkaita. Uusi tulokas voi päästä isollekin radiokanavalle ensin primetimen ulkopuolelle ja vastaanotosta riippuen sitten suositumpaan ajankohtaan tai ohjelmaan. Radion suosituimpia ohjelmia ovat aamuohjelmat, joten niihin pääsy on tietysti myös vaikeinta.

Artistin näkyvyys ja menestyminen on myös mediatalon ja radiokanavan etu, ja kanavia kiinnostaa myös yhtyeen tai artistin tulevaisuudensuunnitelmat. Jos uudella tulokkaalla on näkemys omasta tulevaisuudestaan ja tekeillä uusiakin kappaleita, voi se saada mediatalosta hyvää apua oman brändinsä rakentamiseen ja suosionsa kasvattamiseen. Jos taas artisti elää vain tätä hetkeä ilman suunnitelmaa, voi olla, ettei mediatalokaan ole kiinnostunut panostamaan tähän pidemmällä tähtäimellä. Suosion ja tulojen saavuttaminen edellyttävät siis artistilta selkeää visiota, siitä mitä hän haluaa tehdä, ja ahkeraa pitkäjänteistä työtä.